Uudenkaupungin saaristossa sijaitseva Lyökin tunnusmajakka ja luotsiasema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Lyökin vuonna 1757 valmistunut pooki on Suomen vanhin tunnusmajakka ja mahdollisesti vanhin yhä olemassa oleva merimerkki. Vaaleaksi maalattu vartiotupa on yksikerroksinen, hirsirunkoinen ja lautavuorattu rakennus, jossa on tähystystorni ja päätykuisti. Lyökin luotsiasema on suojeltu Lailla rakennusperinnön suojelemisesta vuonna 2023.
Osoite: Lyökintie, 23930, Uusikaupunki
Talotyyppi: Kerrostalo
Rakennusvuosi: 1757
Remontin tiedot
Toteutusvuosi: 2016
Kokonaisenergian kulutus : n/a
Käytetyt energiaratkaisut:
-Muu
Muu, mikä: Ilmalämpöpumppu
Suunnitellut toimenpiteet: Rakennukseen tehtiin peruskorjaus 2016, minkä yhteydessä siihen asennettiin ilmalämpöpumppu. Lattiat jouduttiin avaamaan ja alapohja uusimaan, jotta ilmalämpöpumpun putkisto oli mahdollista sijoittaa alapohjaan ja kaivaa maahan sokkelin alta. Lämpöeristetty kupariputki jatkuu asennusputken sisällä ulkoyksikköön, joka on noin viiden metrin päässä rakennuksesta. Putki onnistuttiin upottamaan kallioiden väliin noin puolen metrin syvyyteen. Ulkoyksikössä ilma vaihtuu hyvin, vaikka tuulikuormaa on vähennetty pystyritilän umpinaisuudella. Ulkoyksikkö on peitetty kuparipellitellyllä kuorella ja ritilä on tehty mineraalikyllästetystä puusta. Sisäyksikkö on sijoitettu tuvan päätyseinään ikkunan päälle. Paikka on näkyvä, mutta sisäyksikkö on väriltään harmaa kuten tapettikin. Putkitus ja johdot menevät sisäpuolella ikkunan karmilaudan alla, huokoisen puukuitulevyn tasossa, alapohjan läpi ryömintätilaan. Kondenssivesi johdetaan ryömintätilassa sokkelin ali salaojaan. Sisäyksikön sijoittumiseen vaikutti tarve saada lämpö jakautumaan mahdollisimman tasaisesti myös rakennuksen keskellä olevaan torniin.
Kokemuksia:
Suunnitelman laatiminen vaati monimutkaista selvittelyä. Ilmalämpöpumppu voitiin asentaa näin, koska alapohjan rakenteet olivat remontin yhteydessä auki niiden huonon kunnon takia. Ratkaisu heikentää jonkin verran hyötysuhdetta, mutta kiinteistön omistajan mukaan tämä on hyväksyttävissä. Käytännön toteutuksessa oli mahdollista käyttää erityisen asiantuntevaa asentajaa ja omistaja on itse toteuttanut muun muassa ulkoyksikön koteloinnin.
Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä neuvoteltiin museoviranomaisen kanssa erilaisista ratkaisuista, mutta ilmalämpöpumpun asentamiseen rakennusvalvonta ei edellyttänyt luvan hakemista. Rakennus ei tuolloin ollut vielä lailla suojeltu, mikä vaikutti asiaan.
