Kanteleen meijeri sijaitsee Itä-Uudellamaalla, Pukkilassa, Kanteleen kyläkeskuksen laidalla. Kanteleen meijeri sisältyy Porvoonjokilaakson viljelymaisemaan, joka on valtakunnalisesti arvokas maisema-alue. Meijerin perustus on betonia ja runko rapattua tiiltä. Rakennuksen omistajan tavoitteena on ollut rakentaa energiajärjestelmä, jolla voidaan alentaa lämmityskustannuksia ja vähentää ilmastopäästöjä omalla vähähiilisellä sähköntuotannolla ja entistä energiatehokkaimmilla ratkaisuilla. Kohteessa on hyödynnetty maalämpöä, aurinkoenergiaa ja pientuulivoimaa.
Osoite: Kanteleentie 98, 07565, Kantele
Talotyyppi: Kerrostalo
Rakennusvuosi: 1914
Aiempi lämmitysmuoto: kevyt polttoöljy ilmalämmitysjärjestelmä sekä suora sähkölämmitys
Remontin tiedot
Toteutusvuosi: 2002, 2015, 2023
Kokonaisenergian kulutus : 209 MWh
Kokonaisenergian muutos prosentteina: 76 %
Käytetyt energiaratkaisut:
-Maalämpö-Aurinkosähkö-Muu
Muu, mikä: Tuulivoima
Suunnitellut toimenpiteet: Vuonna 2002 asennettiin maalämpö korvaamaan öljypoltinta. Vuonna 2015 sikalan katolle asennettiin aurinkopaneelit ja vuonna 2023 valmistui pystyakselinen savonius-tuulivoimala. Ennen tuulivoimalan rakentamista tehtiin tuulimittauksia useamman vuoden ajan sopivan paikan löytämiseksi. Peruskorjauksen yhteydessä meijerin ikkunat ja ovet ovat vaihdettu ja yläpohjaan lisätty eristettä, mutta seiniä ei ole lisäeristetty.
Kokemuksia:
Maalämpöön siirryttäessä kaikkein suurin työ ja kustannus oli vesikeskuslämmityksen rakentaminen, mihin nähden itse lämpöpumppu ja porakaivot olivat pieni kustannus. Vesikiertoisen keskuslämmityksen rakentaminen vanhaan taloon oli iso työ, kun lattiat jouduttiin avaamaan ja tekemään läpivientejä massiivisiin kiviseiniin. Timanttiporausta jouduttiin tekemään paljon, työ oli kallis ja kesti pitkään. Maalämpö on kuitenkin osoittautunut taloudellisesti ennakoitua paremmaksi ratkaisuksi. Se on parantanut asumismukavuutta ja ollut teknisesti luotettava ja huoleton. Aurinkovoimalan kanssa oli alkuvaikeuksia, koska aurinkovoima oli vielä vuonna 2015 uutta verkkoyhtiöllekin. Voimalan kapasiteetti ylitti verkon vastaanottokyvyn ja voimalan toimintaa jouduttiin rajoittamaan muutaman vuoden ajan. Aurinkovoimalan alkuvuosien tuotto on osin tämän vuoksi jäänyt arvioitua huonommaksi. Aurinkovoimala on ollut käytössä huoleton, eikä ole tarvinnut huoltoa. Kokonaisuutena tuulivoimalahanke koettiin vaikeaksi ja raskaaksi prosessiksi ja vasta tulevat vuodet näyttävät kannattiko siihen ryhtyä. 23 metriä korkeasta tuulivoimalasta ei omistajan mukaan tullut rumentavaa maamerkkiä ja valitun mallin pitäisi olla linnuille helpommin havaittavissa.
